Vuoteni Toscanassa

by 08 kesäkuuta 0 kommenttia

Viticulture on aivan huikean hyvä työläistenasettelupeli. Avataanpa pullo punkkua ja kutsutaan kaveritkin pelaamaan.


Viticulture Essential Edition (2015)
Julkaisija: Stonemaier Gamers
Suunnittelija: Morten Monrad Pedersen,
 Jamey Stegmaier,  Alan Stone
Ikäsuositus: 12+
Kieli: Englanti
Pelaajamäärä: 2-6
Peliaika: 45-90 min
Näitkö sen leffan, jossa vasta eronnut Diane Lane menee lomalle Toscanaan, josta hän päättää hetken mielijohteesta ostaa vanhan talon? Sitä kunnostaessaan hän löytää itsensä ja saa samalla rakkauselämänsä kuntoon.  (Toscanan auringon alla)
Tai näitkö sen leffan, jossa Russell Crowe perii Provencesta viinitilan, jota kunnostaessaan löytää itsensä ja saa samalla rakkauselämänsä kuntoon? (A Good Year)

Jamey Stegmaeierin suunnittelemassa Viticulturessa pelaajat perivät viinitilan, jota kunnostaessa ei saada kuin pistesaldo kuntoon. Saatetaan siellä kesähäitäkin tosin viettää.

Viticulture mallintaa viininvalmistuksen yllättävän tarkasti ja viihdyttävästi.
Pelilaatikko huokuu eleganssia. Värimaailma, fontit ja kuvitus tuntuvat kaikki rustiikkisen kiireettömiltä. Kuvissa poseerataan, liikettä ei näy. Ohjekirja on rauhallinen ja tyylikäs. Tyyli säilyy kautta linjan myös pelilaudoissa ja korteissa. Puupalikatkaan eivät ole mitään standardikuutioita. Kaunista, kaunista.

Työläiset asetellaan tälle pääpelilaudalle. Ylhäältä vasemmalta katsoen näkyy köynnöspakka, kesävieraat, viinitilauskortit sekä talvivieraat.  Sininen työläinen on rakentamassa uutta rakennusta, vihreä istuttamassa köynnöksiä ja keltainen on pelaamassa kesävieraskorttia.


Viticulture on puhdas työläistenasettelupeli. Isolla pelilaudalla avautuu toscanalainen kyläidylli, jossa näkyy vuodenkierto. Pelaajilla on myös pienet henkilökohtaiset pelilaudat, joilla näkyvät oman tilan köynnökset, rypälesammiot, viinikellari ja tilalle pelin aikana nousevat uudet rakennukset.

Keväällä määritellään, missä järjestyksessä alkavana vuonna työläisiä laudalle laitetaan. Jos jättäytyy suosiolla häntäpäähän, saa paremman bonuksen käyttöönsä (viimeisenä oleva voi saada esimerkiksi ylimääräisen työläisen).

Ensimmäiset työläiset asetetaan laudalle kesällä. Kesäkautena ostellaan köynnökset, istutetaan niitä maahan, esitellään tilaa turistiryhmille, rakennetaan lisärakennuksia ja kutsutaan tilalle erikoisvieraita. Koska työläisiä on rajoitettu määrä, pitää valita tarkkaan mitä haluaa vuorollaan tehdä. Toimintoja on vuodenaikaa kohden rajoitetusti: 3-4 hengen pelissä voi samaa asiaa tehdä vain kaksi pelaajaa. Tämän voi kiertää erikoistyöntekijällä eli grandella, joka tönii tiensä väkisin  jo varattuun toimintoon. Grandea voi toisin käyttää vain kerran vuodessa (kuten muitakin työläisnappuloita), joten se kannattaa säästää johonkin todella tärkeään tehtävään.

Syksyllä kaikki pelaajat voivat nostaa itselleen kesä- tai talvivieraskortin. Ne antavat vaihtelevia bonuksia. Joku mahdollistaa uuden työläisen kouluttamisen, toinen viinikellarin parantamisen reiluun alehintaan, kolmas antaa ylimääräistä rahaa tai milloin mitäkin. Vieraat ovat pelin suurin satunnaistekijä.

Talvella asetellaan kesästä yli jätetyt työläiset laudalle. Tällöin kerätään sato, puserretaan rypäleet viiniksi (puna-, valko, rose-, tai kuohuviiniksi). Viininsä voi myös myydä asiakkaille, jos kädestä löytyy tilauskortti, jonka vaatimukset viinikellarissa olevat tynnyrit ja pullot täyttävät. Onnistunut tilauksen täyttäminen antaa koko loppupeliksi vuosittaisia lisätuloja, sillä asiakassuhteet säilyvät halki pelin. Mikä tärkeintä, tilauksia hoitamalla saa valtaosan pisteistä. Lisäksi talvella koulutetaan uusia työläisiä ja nautitaan talvivieraiden tarjoamista bonuksista.

Vuoden lopussa vielä vanhennetaan kellarissa olevia viinejä yhden vuosikerran verran ja kerätään tulot vakioasiakkaista. Sitten työläiset kerätään laudalta ja aloitetaan taas uusi vuosi keväästä. Peliä jatketaan, kunnes joku pelaajista on kerännyt 20 voittopistettä. Kierros pelataan loppuun, ja eniten pisteitä siinä vaiheessa omaava pelaaja on voittaja.


Pelaajan viinitila. Tässä keltainen pelaaja on jo hankkinut kahdelle pellolleen köynnöksiä, rakentanut köynnöstelineet, kastelujärjestelmän, tuulimyllyn ja keskikokoisen viinikellarin. Valkoisia ja punaisia rypäleitä on sammiossa odottamassa pullotusta ja kellarissa on jo 5. ja 6. tason viinejä odottamassa myyntiä. Yksi työläinen on vielä käyttämättä.


Odotukseni Viticulturelle olivat suuret, enkä joutunut pettymään. Arvasin että vaimolle ja minulle tämä on omiaan, mutta yllätys oli, että tästä tuli Olavin (13v.) suosikkipelejä. Kaikki muutkin peliä kanssamme kokeilleet ovat siitä ehdoitta pitäneet.

Peli alkaa hämäävän hitaasti, ja menee useampi vuosi ennen kuin viinikellareihin alkaa tulla kunnolla tavaraa. Kuitenkin, kun ensimmäiset tilaukset saadaan lähetettyä, peli alkaa kiihdyttää vauhdilla kohti loppua. Voittoon vaaditaan tilauksiin sopiva rypäletuotanto, hyvä kellari, taitoa kerätä ne ratkaisevat pari ylimääräistä irtopistettä jo pelin alkuvaiheessa sekä pieni annos onnea kesä- ja talvivieraiden kanssa.

Viticulturen useat erilaiset korttipakat, rakennukset ja mahdollisuudet tuntuvat ensimmäistä peliä aloittaessa monimutkaisilta. Peli noudattaa kuitenkin niin selvää logiikkaa (osta köynnökset, istuta ne, kerää rypäleet, tee viiniä, myy se), että siihen pääsee ensimmäisen vuosikierron jälkeen hyvin sisälle. On myös helppo päätellä mitä kannattaa vuorollaan tehdä. Päätökset ovat pääosin nopeita, ja vuorot etenevät sutjakkaasti.

Viticulture on kuin lasi pinot noiria ja lautasellinen port salut -juustoa, eli suorastaan herkullinen. Tämä tulee saamaan meillä paljon peliaikaa tulevina vuosina. Useasti varmaankin viinilasillisen äärellä.

Esitelty versio on Viticulture Essential Edition. Siinä on joitakin 2014 ilmestyneen peruspelin Toscana-lisäosasta poimittuja laajennuksia.


Kai Saarto

Lautapelibloggaaja

Kai on ammatiltaan toimittaja, Annika yliopistotutkija. Lautapelit ovat molempien intohimo.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti