Pohjanmeren ryöstely on toistaiseksi parasta viihdettä, mitä olemme työläistenasettelupelien genressä vuonna 2018 kokeneet. Kickstarterissa vuonna 2015 debytoinut peli teki uuden tulemisen loppuvuodesta 2017, kun Renegade Game Studios julkaisi sen laajemmille markkinoille.


Mikä asuu Kallaxissa ja on pinkimpi kuin Kinuskikissan yksisarviskakku? Se on Space Freaks, Lautapelit.fin julkaisema areenataistelupeli.



Pääsiäisen aika meni meillä monipuolisesti lautapeliharrastuksen merkeissä. Monipuolisuudella tarkoitan sitä, että pelaamisen lisäksi metsästimme kirppishelmiä, vlogasimme ja nauhoitimme uutta Lautakunta-podcastia.



Vertailemme sarjassa viittä tietyn kategorian peliä keskustelevalla tyylillä. Tämä on siis viiden suora, ei viiden parhaan suora. Tällä kertaa aiheena ovat aloittajaystävälliset worker placementit eli työläistenasettelupelit.

Vanhoja SpielBox-lehtiä selaillessani silmäni osuivat Sanssouci-pelin arvosteluun vuodelta 2013. Michael Kiesling miellettiin vielä tuolloin lähinnä Wolfgang Kramerin työtoveriksi. Sanssouci nähtiin hyvänä askelena kohti itsenäistä suunnittelu-uraa.



Lautapelaaminen, kun sen tekee tosissaan, on kuin jääkiekkoa harrastava lapsi. Meillä menee kummasti säätöä koko perheellä tämän harrastuksen parissa, ja varsinaista pelaamista on vain murto-osa.


Lautapelit.fi julkaisi loppuvuodesta useamman pienen pelin. Pika-arviossa kerron nopeasti mielipiteeni Timelinen jäljissä kulkevasta Aikamatka: Suomesta, sekä kepeästä onnenkoetuspelistä, Gold Feveristä.

Hankimme äskettäin pienen mutta lihaisan työläistenasettelupelin nimeltä Harvest. Tykästyimme siihen niin, että tahdoimme tietää enemmän sen suunnittelijasta. Tässä hän on: yhdysvaltalainen Trey Chambers.


“Tämähän on Tiny Epic Agricola fantsumausteella”, tokaisi Kaitsu, kun vedimme ensimmäisiä kertoja Harvestia. Ja mikä jottei: peltojen managerointi ja kilpa parhaista toiminnoista ovat molemmissa ihan core-juttuja. Harvestissa tosin lisääntyvät vain juuresmukulat.


Karjalan kannas, valkoisten komentopaikka Ahvolassa maaliskuun 23. päivä 1918.
Karjalan Rykmentin konekivääriosaston päälliköksi juuri nimitetty varavääpeli Erik Alfred Svensson katseli huolestuneena kiikareidensa läpi. Punaisten päävoimien hyökkäys Viipurin-Antrean radan suunnasta oli alkanut. Punaisilla oli tukenaan arviolta pari tuhatta venäläistä sotilasta, sekä voimakas tykistö. Vihollisen paine oli suurin Ahvolan kylää hallitsevien Hauhian ja Suninmäen kukkuloita vastaan.

Muistan ensimmäisen kerran, kun pääsin rakentamaan pakkaa. Kaveri toi pelattavaksi Dale of Merchantsin, eikä minulla ollut lähes koko pelin ajan hajuakaan, mistä on kyse. Koin ahaa-elämykset vasta seuraavana päivänä kotona. Ahaa! On tärkeää miettiä, mitä kortteja hankkii ja miten ne toimivat muiden pakassa olevien korttien kanssa! Ei pidä hankkia summan mutikassa mitä tahansa!
Kickstarterissa taannoin aaltoja aiheuttanut Sagrada on saapunut todistettavasti Suomen maaperälle. Löysimme oman kappaleemme Lautsikan hyllystä. Pelissä rakennetaan nopista lasimaalauksia.

Geoff Engelstein on yhdysvaltalainen lautapelisuunnittelija ja podcast-juontaja. Hän toimii lautapelisuunnittelun dosenttina New Yorkin yliopiston alaisessa NYU Game Centerissä. Geoff on suunnitellut (yleensä lastensa Brianin ja Sydneyn kanssa) mm. sellaiset pelit kuin  Space Cadets (2012), The Fog of War (2016), The Dragon & Flagon (2016), Pit Crew (2017) ja The Expanse (2017).

Vuoden vaihteessa Suomessa aloitti toimintansa uusi lautapeleihin erikoistunut nettikauppa, Pelipeikko. 

Istanbul: The Dice Gamessa pelaajat tekevät bisnestä basaareissa. Käytännössä siinä kerätään nopista eri tuotteita ja rahaa, jotka yritetään muuttaa rubiineiksi. Ensimmäisenä kuusi rubiinia kerännyt voittaa. Suoran noppailun lisäksi voi kuitenkin rakentaa myös koneistoa tuottamaan itselleen lisäheittoja, rahaa ja tuotteita. Kokonaisuus on yllättävän hyvä.


Neljännesvuosittaiseen tapaan listasimme pelit, joita on juuri nyt eniten hinkua saada pöydälle. Mukana on pelejä joita on tahkottu viime vuoden lopulta saakka, muutama vain kerran kokeiltu ja yksi täysin korkkaamaton. Yhtä lukuun ottamatta listan pelit löytyvät omasta hyllystä ja peräti kahdeksan on suhteellisen uusia tuttavuuksia.




On tullut kärkikympin vuoro. Listalle on noussut kaksi aivan uutta tulokasta ja muutama peli on myös noussut alemmilta sijoituksilta tähän kovimpaan sakkiin.

Top-listan kakkososassa on iso liuta moderneja klassikoita sekä muutama vähän harvinaisempi nimike.

BoardGameGeekkiin arvioimieni pelien määrän lähestyessä viittäsataa teen aavistuksen röyhkeästi tänä vuonna jo Kaikkien aikojen TOP-50 -listani. Viime vuonna tyydyin kolmenkympin kärkeen.