Sobek: Katala viritys

by 14 joulukuuta 0 kommenttia

Bruno Cathalan pienikokoinen ja vähän käytetty setinkeräilypeli Sobek (2010) tuli mukanamme kotiin Lautapelaamaan-tapahtumasta. Harvoin tekee mieli heittää peli seinään, mutta tämä tekee poikkeuksen.


Lähtökohtaisesti Sobek on meikäläiselle sopiva peli. Tykkään kovasti Archelology: The Card Gamesta, jossa tehdään pitkälti samaa asiaa, eli kerätään korttisettejä Egypti-teemalla. Cathalan Brunokin on kovassa maineessa. Sobek tulee tosi hyvin suunnittellussa laatikossa, jossa kaikelle on paikkansa. Kuvituskin on sarjakuvamaisen kivaa tuoden mieleen albumin Asterix ja Kleopatra.

Pöydälle levitetään kapea pelilauta, jossa näkyy pistetilanne ja Niilin ranta, johon pakasta nostetaan yhdeksän tavarakorttia. Korteista löytyy viljaa, lehmiä, kalaa, norsunluuta, marmoria ja eebenpuuta. Tarkoitus on kerätä vähintään kolmen kortin settejä näitä käteensä ja sitten pelata ne pisteiksi. Korttien arvoa määrittelevät scarabee-ikonit. Pelatusta setistä kerrotaan keskenään korttien määrä ja scarabee-merkit. Tämä tuo settien arvolle vaihtelua, kun arvot voivat vaihdella 3-40 välillä aika helposti. Koko pakka pelataan ja pisteytetään kolmesti läpi, minkä jälkeen eniten pointseja kerännyt voittaa. Vaihtoehtoisesti voi voittaa jos saavuttaa 100 pistettä viimeistään toisella pisteytyskierroksella.

Pistelauta kulkee Niilin rantaa, johon tavaroita tuovat laivat saapuvat.

Pelissä on pari jippoa. Tavarakorttien lisäksi Niilin varteen voi nousta kuvapuoli alaspäin pelattavia hahmokortteja. Niistä saa kertakäyttöisiä toimintoja, kuningatar Sobek antaa esimerkiksi nostaa käteen kolme korttia pakan päältä.
Kuvitus tuo mieleen Asterixin.

Toinen juttu ovat event tokenit. Aina kun pelaa setin eteensä, voi valita yhden jäljellä olevista tokeneista. Niillä voi tehdä myös jänniä juttuja, kuten ottaa tuplavuoron tai nostaa kaikki keräämänsä Korruptiokortit käteensä.

Ah, Korruptio, kolmas pelin erikoismausteista. Se onkin vekkuli juttu se. Niilin varren korteista saa nostaa ensimmäisten neljän joukosta yhden käteensä omalla vuorollaan. Jos nostaa jonkun muun kuin ensimmäisen, joutuu kaikki sen edessä olevat pistämään eteensä korruptiolaatan alle. Jokaisessa kolmessa pisteytysvaiheessa lasketaan paljonko korruptiokortteja on kertynyt. Se, jolla on niitä enemmän, saa rankaisun, joka karkeasti arvioiden puolittaa kierroksen pistesaldon.

Näistä seteistä ei vielä heru paljoa pisteitä.
Korruptio on KAMALA. Vaikka yrittäisit miten vältellä sitä, toinen pelaaja voi syöttää sinulle pari korruptiopistettä event tokenilla. Minulta oli kupla puhjeta otsassa kun Annika syötti korruptiopisteitä ja mielettömistä settipisteistäni huolimatta hävisin ihan tajuttomasti loppupisteissä. Annika voitti kaikki pelimme, mutta ei pidä Sobekista lainkaan. Näen kyllä, että pelissä on ideaa ja pidän monista sen osa-alueista, kuitenkin minua hituttaa kuin pientä oravaa ja olen sentään yleensä aivan loistava häviäjä.

Huonon tuurin ja ovelan vastustajan kanssa Sobek voi saada potkuraivarin partaalle. Viime pelikerrasta on jo monta päivää, mutta huomaan tätä kirjoittaessani vielä verenpaineeni kohoavan. En suosittele Sobekia herkkähipiäisille pelaajille. Jos kuitenkin kaipaat setinkeräilypeliä, jossa tuurilla ja toisen jäynäämisellä on tavallista isompi rooli, niin kannattaa ehkä antaa tälle koeajo.




Kai Saarto

Lautapelibloggaaja

Kai on ammatiltaan toimittaja, Annika yliopistotutkija. Lautapelit ovat molempien intohimo.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti