Martin Wallacen Steam - Rails to Riches (2009) on yksi ensimmäisiä hankkimiamme todellisia harrastajapelejä. Annika on sellaisessa käsityksessä, että en pidä Steamistä. No, se ei pidä paikkaansa. Peli ei vain ole ihan niin loistava kuin toivoin, ja siihen on syynsä. 

Maalisuora aukeaa, top-listan kymmenen parasta peliä kirmaavat viimeisessä kaarteessa. Mutta mitä ihmettä, vain puolet niistä on worker placementtejä!



Uwe Rosenberg on tehnyt lukuisia kehuttuja ja palkittuja pelejä, joista tunnetuin taitaa olla kuitenkin maanviljelypeli Agricola (2007). Tuo moderni klassikko on jostain syystä jäänyt meiltä kokematta, vaikka työläistenasettelupelit ovat meillä kotona kovin suosittuja.
Keväällä suomeksikin ilmestynyt Agricola Family Game on virtaviivaistettu versio alkuperäisestä, sitä voi pelata 1-4 pelaajaa, eikä se ole yhtään hullumpi tuttavuus.


Flip City on pienikokoinen pakanrakennuspeli kaupunginrakentamisesta 1-4 pelaajalle. Dominionista pidämme molemmat ja itse olen kovasti tykästynyt Star Realmsiin. Taskukokoinen deckbuilder ei kuulostanut siksi hullummalta.


Olen päässyt top30-listani keskimmäiseen osaan, jossa paljastan sijoille 20.-11. rankkaamani pelit. Yksi Kickstarter-julkaisu on jälleen mahtunut joukkoon. Aivan kepeimmän kategorian korttipelejä ei sen sijaan enää näy.


Dungeons & Dragonsin lisenssiä hyödyntävät pelit ovat perinteisesti olleet lähinnä luolakomppauksia, eli juonena on mennä katakombeihin mätkimään monstereita ja keräämään aarteita. Lords of Waterdeep on kuitenkin aivan jotain muuta. Siinä pelaajat ovat varjoista naruja veteleviä kiltajohtajia, jotka taistelevat vaikutusvallasta. Mutta välittyykö teema mekaniikoista?


Toinen osa tarinassa niistä kokoelman peleistä, joita ei ole syystä tai toisesta saatu pelattua. Meidän häpeähyllymme koko on keikkunut pitkään reilussa 20 nimikkeessä. Hylly tietysti elää vaihtuvuuden tilassa, sillä vanhempia nimikkeitä tulee hiljalleen pelatuksi, ja uutta tulee tilalle.


Koostan ensimmäistä kertaa kaikkien aikojen parhaat pelit -listani. Aktiivista lautapelaamista on takana pari vuotta, ja pelattuja pelejä muutama sata. Tässä siis lähtökohdat.

Kesäkuu. Sen ensimmäisenä viikonloppuna koulut loppuivat, nurmikko piti leikata ja aurinkokin paistoi. Lämpömittari ei noussut ihan toivotulle tasolle, mutta pitänee hyväksyä, että tätä on Suomen kesä -  ja se on nyt alkanut. Jollain tasolla lautapelailukin tuntui viikonloppuna vapautuneemmalta. Väittäisin, että meillä on nyt lautapelaamisen kesäkausi avattu!



Päivänä tässä muutamana havahduin siihen, kuinka monessa omistamassamme tai pelaamassamme pelissä komeilee kannessa puolalaisen suunnittelijan nimi. BoardGameGeekin puolalaispelien listalta oli helppo koota pitkä lista tekeleitä joihin meillä on omakohtaista tuntumaa. Verrattain helppoa oli myös löytää viisi julkaisua, joissa on eri suunnittelijat ja joita pidämme oikein kelpo julkaisuina.

"Does it really matter if we go insane?" 22 Pistepirkon "Birdy" sopii The Bird Told Me To Do It -korttipelin olemukseen kuin sulka pyrstöön.


Tämän jutun julkaisu osuu päivään, jolloin televisioissa ympäri maailmaa esitetään Eurovision laulukilpailu. Meillä on ollut sukulaisten kesken perinteenä aina Lordin voitosta lähtien kokoontua yhteen syömään ja viettää hauska ilta naureskellen esityksiä. Viisuporukkamme on myös ahkeria lautapelaajia, joten tuntui sopivalta koostaa lista parhaista (?) lautapeliaiheisista musavideoista.

Shelf of Shame eli häpeähylly viittaa lautapeliharrastajien keskuudessa niihin kokoelman peleihin, joita ei ole syystä tai toisesta saatu pelattua. Meidän häpeähyllymme koko on keikkunut pitkään reilussa 20 nimikkeessä. Hylly tietysti elää vaihtuvuuden tilassa, sillä vanhempia nimikkeitä tulee hiljalleen pelatuksi, ja uutta tulee tilalle.

Epäkunnossa oleva auto ja perhettä kiusaava lenssu eivät ole tavallisesti resepti hauskuudelle. Pääsiäislomalle osuessaan se tarkoitti kuitenkin meillä sitä, että ollaan kotona ja pelataan koko loma. Mainiota!

Mitä tarvitaan avaruuden valloittamiseen? 111 noppaa ja sisäisen noppailijan löytyminen.

Auringon noustessa New Yorkin kiinalaiskorttelissa Kai-Zu oli jo suunnittelemassa Dim Sum -imperiuminsa laajentamista. "Anchun omistama naapuritontti on saatava lähes hinnalla millä hyvänsä. Joudun ehkä luopumaan jalokiviliikkeistäni."


Mustarastaat jo laulaa luikauttelevat aamuisin Turun Pääskyvuoren residenssimme ympäristössä, mistä vedämme sen johtopäätöksen, että kevät on pitkällä ja on aika koostaa kevään 2017 hottislistamme vastaten kysymykseen: ”Mitä meidän tekee eniten mieli pelata juuri nyt?” Listasimme kumpikin omat suosikkimme pistejärjestykseen ja koostimme yhteisen top-kympin.

Pääsimme pelikerhossa testaamaan esituotantoversiota LudiCreationsin tulevasta kaksinpelistä. Peli on tätä kirjoittaessani vielä Kickstarterissa, mikä olikin syy tähän pikaiseen arvioon. 


Kirjoitin tämän ehkä tunnissa, mutta käytin viikon miettiäkseni julkaisenko tätä lainkaan. Kommentoidaan nyt kuitenkin - olemattomalla asiantuntijuudella - Golden Geekkejä!

Pikkuruinen amerikkalainen pelifirma Two Lanterns Games on  erikoistunut kaksinpeleihin. Yrityksen takaa löytyy Povisin pariskunta, Kaleen ja Brent. Kiinnostuimme hyvää jälkeä tekevästä julkaisijasta, jonka Fungi on rantautunut Suomeenkin. Iloksemme saimme houkuteltua Brentin haastatteluun.